AdSence

Näytetään tekstit, joissa on tunniste sairaala. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sairaala. Näytä kaikki tekstit

lauantai 23. lokakuuta 2010

23. KEVÄTTÄ

Äiti joutui olemaan melkein viikon sairaalassa, sillä viime keskiviikkoa vasten yöllä hän oli menettänyt muistinsa. Isä oli ollut taas omilla reissuillaan ja äiti oli joutunut jälleen kerran yksin repiytymään vesien, puiden ja lehmien kanssa. Isän tultua kotiin oli äiti aamulla ruvennut ihmettelemään, missä sitä oltiin… 

Mennessäni katsomaan häntä sairaalaan en voinut mitään sille, että kumartuessani äidin puoleen isoja kyyneliä rupesi tippumaan silmistäni hänen kasvoilleen. Painoin pääni hänen tyynylleen ja silitin tukkaansa. Hän selvisi kyllä pian ja on luultavastikin nyt terve. Se oli ohimenevää, ylikuormituksesta johtuvaa hetkellistä pakenemista, niin luulen. Eihän kukaan liikoja kestä! Tänään hän lähti jo kotiin yhdessä Hillan ja Anjan Henrik-pojan kanssa. Meiltä hävitetään vissiinkin nyt lehmät ja  pellot pannaan pakettiin. Äiti ei enää jaksa.
  
Tapsa lähti eilen aamulla. Kirjoitin hänelle jo tänään.
  
Pääsen kesäksi töihin Tuppukylään Hossassa. Anja hommasi minut sinne.

torstai 21. lokakuuta 2010

21. PENKINPAINAJAISTEN TEPPONEN

Niinhän sitä äkikseltään luulisi… Helmikuussa vietimme penkinpainajaisia Hossan Tuppukylässä. Kun oltiin istumassa ravintolan puolella, huomasin äkkiä, että Tapsa istui siinä ihan lähellä, muutaman askeleen päässä. Läheisyyden ja polttavan tuttuuden aalto kietoi meidät yhteiseen syleilyyn, toisten ulottumattomiin, ja äkkiä kuin magneetin vetämänä nousin ja sanoin Mirjamille, että nyt minä menen Tapsan luokse. Mirjami koetti estellä, mutta minähän menin, kun olin sen kerran päättänyt. Pyysin poikaa tanssiin ja niin sitä sitten tanssittiinkin koko ilta, melkein kaikki pelit. 
  
Lella tuumikin myöhemmin, että Pihla ja Tapsa olivat olleet varmasti illan paras pari. Ne vähäiset lepotunnit tanssien ja kotiinlähdön välissä vietimme Tuppukylän ravintolasalin lattialla vierekkäin. Pitkin penkkejä ja lattioita lojui muitakin seurueestamme. Aamulla Tapsa jäi bussista kotiaan lähinnä olevaan tienhaaraan ja minä jatkoin uuteen asuntoon, jonka jaoin Hillan ja Taimin kanssa. Muutimme sinne, kun Hilla sai työpaikan kirjakaupasta. Sairaalan yksiön saimme sillä perusteella, että Taimi on kunnan työntekijä.